Loma Roomassa

Vacanze Romane on yksi maailman romanttisimpia elokuvia. Siinä Peck ja Hepburn hurvittelevat Roomassa ja heillä on niin hirmuisen kivaa. Oma romanssini kyseisessä kaupungissa oli vähintään yhtä hieno. Sanoisin, että vuoden parhaat viisi päivääni.

Ja onpas se lähellä, vain kolmisen tuntia junalla ja perillä. Tapasimme Sissin kera Hotellilla ja romanssi oli valmis alkamaan. Viisi päivää kiertelimme lungisti ikuisen kaupungin katuja, lähinnä suu auki hämmästyksestä. Ulkoilmataideteoshan tuo on. Ei voi muuta sanoa. Tai voi:

"Tu non potrai mai vedere nulla più grande di Roma."
(Et tule koskaan näkemään mitään Roomaa suurenmoisempaa.)

-------------------------------------------

Muutama paikka on nostettava erityisjalustalle.

Kaupunki on täynnä suihkulähteitä, mutta kunigatar on Fontana di Trevi. Se on valloittava. Sinne voi myös heittää kolikoita. Yksi tarkoittaa varmaa paluuta Roomaan, kaksi taasen avioliittoa. Osapuilleen 3000 euroa viskotaan lampeen joka päivä. Tästä innostuneena päätimme kahlata perään à la Dolce Vita:

Mikko ja Sissi

Itse suurta vastenmielisyyttä Vatikaania kohtaan tuntien olisin ihan periaatteen vuoksi ollut valmis sen skippaamaankin. Onneksi kuitenkin mentiin. On se Pietarinkirkko vaan massiivinen ilmestys. Mikään kuva ei sille oikeuksiaan anna. Visiitti pisti miettimään uudestaan sitä sinänsä käsittämätöntä faktaa, että Bolognan San Petronion (josta jo kirjoitin) piti olla vielä tätäkin mahtavampi..

Pyhän Pietarin baldakiini,

osoittaa Pietsun haudan paikkaa

Colosseum. Eipä ole missään vahvemmin aistittavissa mennyt aika. Ja kaikki ne spektaakkelit, mitä populaarikulttuuri on pollaan tuupannut. Kummia faktojakin tuli vastaan. Mesta pystyttiin täyttämään vedellä, mikä tarkoitti huimia meritaisteluja yleisön edessä. Hulluja nuo roomalaiset..

Colosseum
(ryssin värit tässä kuvassa, mutta tulos tyydyttävä)

Mulle tämä kaikki nousi täysillä kuuppaan ja innostuksissani telkesin kultani tyrmään:


Vieressä onkin sitten se hulppein juttu, Forum Romanum. Muinaisen Rooman keskusta, joka on ajan kuluessa kaivettu ylös. Siellä sitä kelpaa käppäillä. Itsehän menin viittaamaan tähän uljaaseen alueeseen "se pieni kylä, colosseumin vieressä" -lauseella illallisella, jossa paikalla oli pari roomalaista intellektuellia. Joku musta hetki vei hetkellisesti muistini. Sain kuulla siitä tovin..

Forum Romanumin panoraamaa.
Oikealla pilkottaa Colosseum.
(Kannattaa klikata kuvaa, liitin 5 otosta yhteen)

Kaiken vanhan keskeltä löytyi kaunis moderni patsas

Circo Massimo toimi muinoin kilpa-ajojen sun muiden gladiaattorijympytysten areenana. Itselleni paikka on jäänyt mieleen kuvista, joissa 700 000 italialaista pomppii Seven Nation Armyn tahtiin vuonna 2006 eli hetki jälkeen Zizoun moment of madnessin..

"Tum tutu tu tu tum tum"

Bocca della Verità (Totuuden suu) on kova juttu. Kukaan ei oikein tiedä, mikä tämä hupsunnäköinen nassu alunperin on ollut. Mutta jo keskiajalta lähtien sen tarkoitus on ollut purra poikki puijareiden sormet. Jos valhe mielessä suuhun kätesi työnnät, sen sormetta ulos vedät. Sen verta hirvitti, että hiukan jänistin. Kuten kuvasta huomaa, ei käteni ollut aivan kidassa..

Vietimme pari iltaa Trasterveressa, Rooman Kalliossa. Hyvin sokkeloinen työläiskaupunginosa, joka nykypäivänä houkuttelee luokseen taiteilijat sun muut humpuusit. Eli sen parhaan jengin. Aivan upea mesta, josta maailmalle ovat ponkaisseet mm. Sergio Leone sekä Ennio Morricone.

Trastervere

Näin kivaa siellä oli

Kunnes oli aika poistua..

Tapasimme myös tuttuja. Vietin näiden heppujen kera kuukauden Sienassa ja nyt he tutustuttivat meidät parina iltana paikalliseen yöelämään.

Jostain kumman syystä
hollantilaiset ovat aina niin kovin mukavaa sakkia.

Mitä jäi näkemäti? Kauheasti. Tuossa kaupungissa voit viettää varmaan parikin vuotta kokien joka päivä jotain vähintään uskomatonta. Kyseisen viikonlopun lauantai oli myös hyvin sporttinen roomalaisille (ei tosin meille.) Oli Rooman marathonia, Roma-Juventusta, Italia-Ranskaa rugbyssa..

Marathonista aavistelin melkoista spektaakkelia. Ikävä kyllä juoksu otti paikkansa aamulla. Herätys pärähti ja tökin unileluani kylkeen muutamaan otteeseen. Vastaus: "ei yhtään kiinnosta". Tarkoitus kuitenkin oli ollut kömpiä mestoille, joten harmittelin tätä hetken, kunnes painoin itsekin pään tyytyväisenä takaisin tyynyyn.

Roma otti Juvelta rumasti käkeen 4-1 ja tuon tuloksen myötä Spallettin aikakaudelle povataan täällä tylyä loppua. Yritin kovasti hankkia koitokseen lippuja, mutta se nyt vaan oli lähes mahdotonta muualta kuin Roomasta käsin.

Ja Gallian kukot murskasivat Italian Six Nationssissa 50-8, joten illalla vastaan tulikin tukku hilpeitä asterix-naamoja.

Mutta palataan vielä kerran matkan teemaan..

Romantiikkaa Pantheonin edessä