Tuesday, February 3, 2009

Taskuvarkaus (eli tervetuloa Bolognalaisittain)

Yleisön pyynnöstä muistellaan surullisen kuuluisaa ensikosketustani Bolognaan.

Reilut pari viikkoa sitten tulin käymään täällä muutamaa kämppää katsomaan. Ne läpi koluttuani tarkoitus oli palata Sienaan. Astuin asemalle vievään täpötäyteen bussiin. Toinen pysäkki ja selkääni tönäistiin. Bussi jatkoi matkaa ja tajusin rahapussukkani kadonneen. Tasku oli rikki, joten nilkit (2-3 pikkunassikkaa) toimivat agrella.

Hyppäsin ulos kadulle ja kelasin tilanteeni läpi. Vartti vikaan Sienan bussiin, ei rahaa lippuun, en tunne ketään kaupungista, luottokortit/henkkari viety.. Vitutti pari minsaa, jonka jälkeen tuli kummallinen vapaa oli. Mikäs tässä, olen tunnetusti onnekas heppu, katsotaan mitä tapahtuu..

Päivällä olin käynyt eräässä asunnossa, jossa asui venäläinen tyttö, Olga. Soitin ja kerroin mitä kävi ja kysyin, josko voisi päästä nettiin katsomaan puhelinnumeroita korttien sulkemista varten. Passasihan se ja Olga tuli myös mukaani pollariasemalle jelppaamaan kielen kera. Polizia-keikka olikin yllättävän nopsa ja vaivaton kokemus. Turha tosin.. enpä usko, että varattomuuteni oli heille viikonlopun ykkösasia.

Tilanteeseen tyytyväisenä imoitin tarjoavani meille pitsat. Vasta maksun hetkellä satuin hoksaamaan, ettei mulla edelleenkään ole millä maksaa.. Olgan piikkiin siis.

Palatessamme kämpille kysäisin Olgalta onko hän sattunu ajattelemaan, että olisin kirvesmurhaaja, joka vain keksii koko tarinan lompakosta..
Kuulemma oli, mutta ystävällisenä sieluna antoi luvan punkata yön vieraspedissä. Ja heitti vielä massia lippuun paluumatkalle Sienaan.

Tällä hetkellä passi on ainoa virallinen esineeni. Lompakossa oli ajokortti, luottokortti ja muut perussälät. Yhtään nostoa/ostoa eivät vorot kerenneet tehdä. Western Unionin kautta sain käteistä, mutta nyt olen käytännössä jälleen ilman.. Simo-veli saapuu viikonloppuna uusien korttien kera, joten normielo alkakoon pian.

Kokemushan tuo lopulta oli.. ehkä nihkeä, mutta sainpahan hyvän tarinan Sienaan. Kirjoitin siitä esseen loppukokeessakin. Kaksi asiaa harmittaa:
1) Rahapussukan oli Sissi rakkaudella mulle virkannut ja vielä Interin väreihin.
2) Uutta ajokorttia ei voi saada ilman että on paikan päällä Suomessa. Passi ainoona henkkarina ei ole paras tilanne.

Mutta olihan se osin hienoakin, että mut putsattiin jo ennen kuin edes kerkesin muuttaa tänne..

5 comments:

  1. Aika villi tarina! Sissi varmaan virkkaa sulle uuden kukkaron, siitä ei ehkä kannata huolia. Mukavaa Italiaa!
    Kati

    ReplyDelete
  2. Sissi mitään virkkaa minä virkkaan saatana

    ReplyDelete
  3. Oltiin siivoamassa Sapa/2 kanssa ullakkoa Katajanokalla ja sun lompakko löyty sieltä. Ihan uskomaton juttu. Maailma on pieni makaroni vain.
    -Johannes

    ReplyDelete
  4. HiioHoi! Älä fievel huoli! Oon eläny pelkän passin voimalla jo kymmenisen vuotta.. t. ystäväsi rähmäläinen

    ReplyDelete